Mobiili

Kuvataideterapia ja Työnohjaus



MARTTI KERÄNEN

Olen koulutukseltani kuvataiteilija, lastentarhanopettaja, humanististen tieteiden kandidaatti, kuvataideterapeutti, psykoterapeutti ja työnohjaaja.

Koulutuspaikkoja ovat olleet Lahden taidekoulu, nykyinen Taideinstituutti, Joensuun korkeakoulu, Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus, Metanoia Instituutti / OPEKO.

Olen toiminut lastentarhanopettajana, kuvaamataidon opettajana, kuvataidekoulun rehtorina ja opettajana, kouluttajana eri oppilaitoksissa ja kesäyliopistoissa, sekä kuvataiteilijana.

Vuodesta 1995 olen toiminut yksityisenä kuvataideterapeuttina ja TEO:n, nykyisen Valviran antamalla oikeudella erityistason psykoterapeuttina. Annan lisäksi työnohjausta sekä yksilöille, että ryhmille.
KUVATAIDETERAPIA

YLEISTÄ

Tässä yhteydessä kuvataideterapialla tarkoitetaan hoitomuotoa jossa yhdistyy psykoterapeuttinen perinne ja kuvataiteellinen luomisprosessi. Terapian viitekehys on psykodynaamisesti orientoitunut. Terapiassa on mahdollisuus täydentää, korjata ja kehittää omaa minuutta ja mielen maailmaa. Terapeutti ja asiakas / ryhmä käyvät luovaa toimintaa apuna käyttäen vuoropuhelua, josta vähitellen syntyy luottamuksellisen suhteen kehittyessä hoitava prosessi yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Kuvataideterapia soveltuu periaatteessa kenelle tahansa. Mitään erityistä kuvataiteellista lahjakkuutta ei tarvitse olla. Kiinnostus kuvallista työskentelyä kohtaan toki helpottaa terapian alkuvaiheessa, mutta ei ole välttämättömyys. Yksilö- ja ryhmämuotoisen kuvataideterapian soveltuvuus yksilöittäin vaihtelee. Ennen varsinaisen terapian aloittamista suoritettavalla arviointijaksolla ja lähettävän tahon asiantuntemuksella päätetään soveltuva terapiamuoto ja terapian tiheys.

Kuvataideterapiaa voi toteuttaa sekä yksilö-, pari- että ryhmäterapiana. Tavallisimmin terapiaan hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Lähettävinä tahoina voivat olla sairaalat, perheneuvolat, nuorisovastaanotot, kuntoutuslaitokset, mielenterveystoimistot, yksityiset lääkärit, vakuutusyhtiöt jne.

Kela korvaa tarkoituksenmukaista kuntoutuspsykoterapiaa 16 – 67 –vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveydenhäiriön vuoksi uhattuna. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on parantaa tai tukea henkilön työ- tai opiskelukykyä.

Myös yksityisesti voi hakeutua kuvataideterapiaan omalla rahoituksella.

Terapiaa voidaan käyttää
  • kasvun ja kehityksen tukena, itsetuntemuksen parantamiseksi
  • erilaisissa psyykkisissä häiriöissä
  • kun puhuminen on estynyt (mutismi ja selektiivinen mutismi)
  • sanallinen ilmaisu on häiriintynyt
  • neurologiset häiriöt
  • erilaisten traumojen hoito
  • psykosomaattiset oireet
Terapiassa käsitellään mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Terapeutti ja asiakas / ryhmä tutustuu terapiatunnin aikana syntyneisiin piirustuksiin, maalauksiin, veistoksiin tms. ja niistä keskustellaan. Vuorovaikutus auttaa vaikeuksien tunnistamisessa ja ymmärtämisessä sekä psyykkisten vahvuuksien löytämisessä. Tämä tulee mahdolliseksi säännöllisessä ja jatkuvuuteen perustuvassa prosessin omaisessa hoitokontaktissa. Ryhmämuotoisessa terapiassa ryhmä muodostaa edellä mainittujen asioiden lisäksi turvallisen harjoituskentän vuorovaikutukselle ja antaa vertaistukea erilaisiin kokemuksiin ja ongelmatilanteisiin. Terapiaprosessi on luottamuksellinen vuorovaikutustapahtuma. Asioista, joita terapiassa käsitellään, ei tiedoteta ulkopuolisille henkilöille.

Terapeutti tekee pääsääntöisesti vuosittain kirjallisen yhteenvedon terapian etenemisestä lähettävälle taholle, mutta siinäkään ei paljasteta terapian yksityiskohtia. Päähuomio lausunnossa on hoidon etenemisessä ja jatkohoidon tarpeessa

Kuvallinen työskentely itsessään, ja siinä syntyneet teokset mahdollistavat psyykkisten vaikeuksien käsittelyn myös symbolisessa muodossa. Kaikkea ei aina tarvitse sanallisesti tulkita. Kuva kuitenkin kertoo mielen sisäisistä tapahtumista ja työskennellessä syntyy todellista käsin kosketeltavaa ja silmin nähtävää aineistoa, jonka avulla kehitystä ja terapian vaihetta voi tarkastella.

Kuvataideterapeutti ei tässä psykodynaamisessa, systeemisessä menetelmässä anna aiheita tai määrää materiaaleja. Mahdollisimman monipuolisia taiteen tekemiseen tarkoitettuja materiaaleja on tarjolla ja asiakas valitsee niistä vapaasti. Kuvan tekeminen tapahtuu mahdollisimman paljon asiakkaan ehdoilla ja hänen omien assosiaatioiden mukaisesti. Näin pyritään pääsemään mahdollisimman lähelle asiakkaan sisäistä ja ulkoista kokemusta ja se saadaan vuorovaikutuksen lähtökohdaksi. Kuvien kautta tiedostamattomat ilmiöt voivat tulla tietoisiksi.

Kuvataideterapeutin ammattitaidon tärkeä edellytys on, että hänellä itsellään on syvällinen suhde kuvan tekemiseen. Ilman tätä kokemusta ei välttämättä voi samaistua asiakkaan kuvantekoprosessiin ja siihen tunnelataukseen jolla teoksia tehdään.

Terapian kokonaiskesto vaihtelee hoidon tarpeesta riippuen. Yleensä on kuitenkin kyseessä useamman vuoden hoitosuhde. Viikoittainen käyntimäärä vaihtelee tarpeen ja edellytysten mukaan. Terapiassa on pitempi kesätauko, joulutauko, lyhyemmät tauot keväällä ja syksyllä.

LASTEN KUVATAIDETERAPIA, alle 13 vuotiaat

Lasten kuvataideterapia voi olla joko yksilö- tai ryhmäterapiaa. Joissain tapauksissa yksilöterapia puoltaa paikkaansa, joissain taas ryhmäterapia on tehokkaampi menetelmä. Ryhmäterapiassa lapset ovat jotakuinkin saman ikäisiä, enintään noin kahden ikävuoden erolla.

Lapsille kuvataideterapia on erinomainen hoitomuoto mm. siksi, että lapsi on luonnostaan toiminnallinen. Hän toteuttaa itseään ja hahmottaa maailmaa ja sen tapahtumia toiminnan kautta. Kuvataideterapeuttisen prosessin myötävaikutuksella kehittyy kyky luoda mielikuvia ja olla herkässä luovassa vuorovaikutusilmastossa, joka lisää edellytyksiä dialogiin sekä luovaa ongelmanratkaisukykyä.

Yksilö- ja ryhmäterapiassa kuvalla on osittain yhtäläinen merkitys, mutta on myös erilaisia tarkoitusperiä terapiamuodosta riippuen. Yksilöterapiassa lapsi tekee kuvaa itselleen ja terapeutille. Ryhmäterapiassa kuvalla on sosiaalisempi ja kompleksisempi merkitys. Kuvaa tehdään tällöin itselle, ryhmälle ja terapeutille. Kuva saa tässä siis myös ryhmädynaamisia merkityksiä.

Terapeutille kuvan tekemisen prosessi jo sinällään on tietoa antava tapahtuma. Siinä lapsi avaa sisäistä maailmaansa ja toiminnan seuraamisen kautta terapeutille välittyy informaatiota lapsen maailman kuvasta, kiinnostuksen kohteista ja myös ongelma- ja solmukohdista sekä elämänhistoriaan liittyvistä pohdinnoista.

Tässä terapiamuodossa terapeutti ei anna tehtäviä tai määrää välineitä, vaan on tärkeää että materiaalit ja sisällöt lähtevät lapsen omista tarpeista ja mielikuvista. Materiaalien valinta jo sinänsä kertoo jotain lapsen tilasta ja kehityksen vaiheesta. Taiteellinen työskentely on jo itsessään terapeuttista. Vuorovaikutus ja syntyvä prosessi kuitenkin auttavat lasta hahmottamaan ongelmiaan ja löytämään rakentavia ratkaisumalleja eriasteisille pulmilleen. Luottamuksellinen terapiasuhde lohduttaa ja auttaa jäsentämään elämää, lisää itseluottamusta ja –tuntemusta, sekä näin tukee kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä.

Lasten terapioissa huoltajien ohjaus- / tukikäynnit ovat usein tärkeä osa terapiaprosessia.

NUORTEN KUVATAIDETERAPIA, yli 13 vuotiaat

Nuorten kuvataideterapia voi olla joko yksilö- tai ryhmäterapiaa. Terapiasta voivat hyötyä hyvin eri tyyppisistä ongelmista kärsivät nuoret. Ryhmäterapiassa voidaan koota joukko hyvin monenlaisista ongelmista kärsiviä nuoria. Toisaalta voidaan muodostaa vertaisryhmä, jossa kaikilla ryhmäläisillä on jossain määrin samanlainen perusproblematiikka.

Kuvataideterapia soveltuu mm. nuorille, joilla on vaikeuksia kontaktin ottamisessa ja kielellisessä vuorovaikutuksessa sekä tunteiden sanallisessa ilmaisussa. Taustalla voi olla varhaiset traumat tai kasvun ja kehityksen häiriöt eri syistä. Kuvallinen ilmaisu voi tehdä helpommaksi kielellisen kontaktin syntymisen tai voi toimia kielellisen vuorovaikutuksen herättäjänä, korvaajana ja täydentäjänä.

Jos rajapinta ulkomaailmaan on jollain lailla sulkeutunut tai heikko, voidaan kuvaa käyttää välineenä kontaktin syntymiseen, säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Voidaan saada aikaan rikas, rakentava ja monipuolinen dialogi, vuorovaikutussuhde.

Kuvien avulla voidaan saada kontakti omiin fantasioihin, kokemuksiin ja tunteisiin, jotka muulla tavoin saattaisivat jäädä näkymättömiin ja havaitsematta. Tällaisten asioiden hahmottuminen kuvien kautta voi antaa tukea erilaisiin kasvun ja kehityksen pulmiin positiivisella ja rakentavalla tavalla.

Kuvataideterapia voi tukea nuoren tervettä irrottautumista lapsuudesta ja auttaa ohjautumaan kohti rakentunutta itsenäistymiskehitystä. Nuorelle voi syntyä oma persoonallinen tapa olla olemassa ja vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.

AIKUISTEN KUVATAIDETERAPIA

Usein ajatellaan kuvataideterapian olevan tarkoitettu vain lapsille ja nuorille. Kuitenkin aikuisten kuvataideterapialla on pidempi historia kuin lasten kuvataideterapialla. Kuvataideterapia soveltuu aikuisille sekä yksilö- että ryhmämuotoisena. On myös kokemusta perheterapeuttisesta kuvataideterapiasta, jossa kokonainen perhe osallistuu terapeuttisiin istuntoihin.

Kuvataideterapiassa yhdistyy vuorovaikutussuhde terapeuttiin, taidekuvan tekeminen, sekä suhde syntyneisiin teoksiin. Tätä kokonaisuutta analysoidaan vuorovaikutussuhteessa eri painotuksin terapian eri vaiheissa. Terapian etenemistä ja vaiheita seurataan terapiakuvien kautta. Terapiaprosessin edetessä syntyy konkreettisia ”muistoja” terapian vaiheista ja vaiheisiin voidaan palata syntyneiden teosten kautta. Terapiassa syntyneitä töitä säilytetään terapian keston ajan terapeutilla. Tämän jälkeen asiakas itse päättää ottaako hän tekemänsä teokset mukaansa vai jättääkö osan tai kaikki tuotoksensa terapeutin säilytettäväksi.

Terapiasopimus tehdään terapia arvioinnin jälkeen vuodeksi kerrallaan. Tavallisin käyntitiheys on kaksi kertaa viikossa. Terapian kokonaiskestoa ei voi arvioida. Se määrittyy yksilöllisesti tavoitteiden ja terapian etenemisen perusteella. Joskus terapia halutaan lopettaa heti kun ulkoiset oireet katoavat, mutta sisäinen eheytymis- ja rakentumisvaihe on yleensä siinä vaiheessa vielä kesken.

TYÖNOHJAUS

Työnohjauksen tavoitteena on auttaa ohjattavia tutkimaan suhdettaan omaan työhönsä ja tehtävään.

Annan työnohjausta sekä yksilöille että ryhmille. Minulla on kokemusta sosiaali- ja terveysalan sekä hoitoalan että nuorisotyön työnohjauksesta.

Työnohjaaja työskentelee ohjattaviensa kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä asetettujen tavoitteiden ja työnohjaussopimuksen mukaisesti. Työskentely määrittyy asiakkaiden asettamien tavoitteiden ja laadittavan yhteistyösopimuksen pohjalta.

Työnohjaussopimus tulee tutustumisvaiheen jälkeen laatia riittävän pitkäksi, koska työnohjauksella on hyvin persoonakohtainen prosessinomainen luonne ja sen edellyttämiä tavoitteita ei voida saavuttaa lyhyellä periodilla silloin, kun odotetaan pysyviä vaikutuksia. Prosessin keskiössä on oman työn laadun tutkiminen, kehittäminen ja siitä oppiminen sekä työssä jaksaminen.

Työnohjauksen viitekehys on psykodynaaminen.